AiNa Ei SuJu

Tästä postauksesta kerran viikosta on näköjään nyt väkisinkin tulossa tapa. Harmillista, mutta tuntuu ettei aika nyt mitenkään riitä enempään, että saisin useammin kirjoitettua kuin kerran viikkoon.
Minulla on todella kiva viikko nyt takanapäin. Viimeviikko oli tarkoitus pyhittää kouluprojektien tekoon, mutta sain vain yhden projektin jotenkin aloitettua :D Siinä tosin meni aikaa, sillä suunnittelin, kuvasin ja editoin videon päivittäisestä suunhoidosta. Me teemme koulussa erilaisia projekteja alkoholista, liikunnasta, stressinhallinnasta, seksualisuudesta, ravitsemuksesta ja monesta muusta tärkeästä asiasta, jotka koskevat aikuisen ja nuoren elämää. Ryhmiemme rasteille tulee kiertämään monikulttuuritaustaisia opiskelijoita, joilla on huono suomenkielentaito ja joista jotkut ovat vasta muuttaneet Suomeen. Kaikki eivät siis puhu välttämättä edes englantia, saati sitten suomea, joten päätimme ryhmäni kanssa että jonkinlainen liikkuva kuva (video) olisi hyvä ratkaisu. Laitamme sen suunhoito-pisteemme taustalle pyörimään, niin jkainen rasteillä liikkuva voi sitä katsella.

Viime viikolla me olimme Niilon kanssa superhyper hyviä agilityssa! (ehkä vähän liioittelen) :D Me menimme korvaamaan oman vakiotuntimme tiistain mölliryhmään. Se oli ensimmäinen tunti mölli tasoisessa ryhmässä, ja jännitin sitä hirmuisesti. Tunti olikin todella kiva ja toimintaa täynnä! Niilo muisti hyvin kaikki esteet ja saimme tehtyä jopa yhdeksän esteen rataa, johon kuului seitsemän hyppyä ja kaksi putkea. Niilo oli todella taitava ja sain juosta ihan tosissani että kerkesin ennen sitä ohjaamaan oikeaan kohtaan. Toivottavasti sillä on yhtä hyvä keskittyminen jatkossakin.

Viime torstana lähdin ajamaan Roopen luokse kohti Savonlinnaa. Se oli ensimmäinen pidempi reissuni autolla kortin saamisen jälkeen ja tein sen vielä yksin. Ehjin nahoin kuitenkin selvisin n. 4h ajomatkasta, vaikkakin tylsyys meinasn jossain vaiheessa puuduttaa kokonaan. Mutta radiota popittaessa ja biisien mukana hoilottaessa aika kävi kuitenkin kumman nopeaan :D Savonlinnassa viivyin vain yhden yön, ja me lähdimme perjantaina puoliltapäivin ajelemaan takaisin kohti Hyvinkäätä. Suurimman osan matkasta saimme ajaa vesisateessa ja näkyvyys oli todella kehnoa. Ajoimme 100:sen alueella vain 60km/h koska emme nähneet muuta kuin edellä menevän takavalot. 

(c) Minea P.

Latasin sunnuntaina tubeen Piituksen hurjan kisamenestysvideon ;D Jokunen teistä on sen varmasti jo katsellutkin. Ei siis ollut nuo hämeenlinnan kisat kaikkein menestyksekkäimmät. Vincentin kanssa helpon suoran eka kierros meni neljällä? virheellä, ja toinen kierros harmillisesti hylättiin väärän radan takia. Vinski hyppäsi keskelle yhtä estettä, ja kun olin sitä sieltä juuri noukkimassa, se päättikin hypätä takaisin samaa reittiä mitä sinne tulikin. Se siis hyppäsi kahdesti saman esteen, ja se on kisoissa hylkäämisen arvoinen suoritus. Vinski jäi siis kokonaan ilman tulosta. 

Lehtien syöminen oli kisoissa se kivoin osuus ;D (c) Minea P.

Piituksella oli ensimmäisellä kieroksella lähellä ettei tullut väärää rataa. Se juoksi ensimmäisen esteen läpi ja kiersi sen takakautta jolloin tuomari huusi että väärä rata. Siinä kuitenkin hetki sitten pohdittiin että onko asia tosiaan noin, ja todettiin ettei sääntöjä rikottu. Saimme siis jatkaa estekentän tuhoamista :D Siinä onnistuttiinkin kohtalaisen hyvin. Teimme jopa seitsemän virhettä ja kenttä oli suorituksen jälkeen sen näköinen kun katujyrä olisi ajanut yli :DD Toinen kierros mentiin vain viidellä virheellä ;D Ehkä ensi kerralla sitten paremmin! 

Tässä kuvassa korostuu Piituksen kaikki sulokkuus esteillä ;D (c) Minea P.

Hassuja tilannekuvia taisi tulla enemmänkin meidän suorituksemme aikana :D (c) Minea P.

Uutisia viikon varrelta!

Taas on vierähtänyt enemmän aikaa blogitekstien välissä kuin mitä suunnitelmissa oli. Tuntuu että nyt kun arki alkaa taas palautumaan normaaliksi, ei ole enään aikaa niin hirmuisesti kirjoitella blogia niin paljon kuin haluaisin :( Ajattelin nyt tehdä tästä postauksesta tämmöisen katsauksen viimeviikkoon ja sen pääkohtiin :) Paljon on kuitenkin taas kerinnyt tapahtumaan, ja kivoija kuvia on tullut räpsittyä. Pidättekös te lukijat enemmän fakta/tieto/asia postauksista, vaiko tällaisista päiväkirjan tyyppisistä teksteistä? :) Minulla itselläni kiinnostus taitaa kallistua ennemminkin sinne päiväkirjapostauksiin. Onhan toki kiva lukea myös sellaisia jotka käsittelevät jotakin mielenkiintoista asiaa ja samalla opettavat, mutta en jaksa niitä yleensä ihan joka päivä lueskella, vaan kaipaan jotain "rennompaa" luettavaa.

Me olemme nyt pariin kertaan käynyt keräämässä herneitä tästä ihan läheltä. Tilan nimi on Kaali-Kallen Kukkakaali, ja sieltä saa käydä poimimassa herneitä itse. Hernepellon vieressä kasvaa myös kukkakaaleja, parsakaaleja, ruusukaaleja sekä erilaisia ihania koristekaaleja pellollinen. Niistä saa myös kerätä ja ostaa. Yksi kaali maksaa huimat 0,50€ kpl :D 

Kaalit olivat aivan ihanan näköisiä, purppuran ja liilan eri sävyissä!

En ole aijemmin tiennyt miten kukkakaalit kasvavat ja olin aivan hämmästynyt kun pääsimme pellolle jossa niitä olisi pitänyt olla. Eihän niitä näkynyt missään! :0 Luulin että ne kasvaisi samalla tavalla kuin normaalit kaalin rivissä. Mutta mitäs metrin pituisten lehtien seasta sitten paljastuikaan :DD 

Namm!

 Meidän suuri hernesaaliimme :) Harmaassa muovikassissa oli iso kasa erilaisia kaaleja, ja keltaisessa kaneille tuliaisia luonnosta. 

 Niilo oli myös meidän mukanamme, ja saikin pienen uuden ystävän. Omistajalla oli oma pieni 4kk (muistaakseni) cottoni tyttö mukana töissä :) <3 Se ja Niilo painelivat perätysten pitkin kuraista pihaa aivan innoissaan.

 Kyllä huokaistiin helpotuksesta että Niilon turkki on pidetty lyhyenä. Ei olisi noin kuraista koiraa millään viitsiny autoon viedä :DD

Pieni kuramassu 

 Onneksi otettiin Niilolle pyyhe mukaan niin saatiin tassut kuivaksi. Kotona odottikin sitten kylpy ;D

Koirien temmeltäessä taivas alkoi tummumaan uhkaavasti, ja oli pakko panna kimpsut ja kampsut kasaan sateen tieltä. Autoon päästyämme alkoikin jyristä kovaa, mutta onneksi ukkonen ei tullut perässämme, vaan jatkoi johonkin toiseen suuntaan :)

Meillä alkoi Niilon kanssa viimein viime torstaina agility! Voi että sitä olikin jo odotettu :)) Me ollaan nyt alkeisjatko -ryhmässä, mutta valmentaja sanoi heti ensimmäisen harjoituksen jälkeen, että meidän pitäisi olla Mölleissä :D Se on siis aloittelijoiden ja kisavalmiiden välissä oleva ryhmä, jolla on vielä jonkin verran oppimista ennen kisa valmiuden saavuttamista. Tämä oli kyllä todella hyvä uutinen, ja valmentaja sanoikin että voimme siirtyä tuntia aikaisempaan ryhmään aina silloin kun vain pääsemme. Huomenna meillä onkin ensimmäinen korvaava tunti mölli -ryhmässä sillä torstain tunnille emme pääsekkään, kun olen matkalla Savonlinnaan moikkaamaan Roopea. On tosi typerää että juuri tänä perjantaina vr ja kumppanit päättää mennä lakkoon, kun olemme Roopen kanssa jo monta viikkoa puhuneet että hän tulisi tänne vihdoin kyläilemään. No, minä lähden nyt sitten autolla hakemaan Roopen sieltä kaukaa tänne. Pitää lähteä sinne jo torstana, sillä matka kestää yhteen suuntaan n. 3h 20min :S Sitä ei jaksa ihan yhden päivän aikana ajella edestakaisin. Lähdetään sitten perjantaina ajelemaan takaisin Hyvinkäälle Roopen päästyä koulusta.

"Tää on niin kivaa!" 

Viikonloppuna olimmekin sitten Minean, Vinskin ja Piituksen kanssa kisailemassa epv kisoissa Palojoella lauantaina ja Puotiharjussa sunnuntaina. Epävirallisissa osallistuttiin Pöötyn kanssa aloittelijoihin ja helppoon mutkaan. Meinattiin ensin mennä vaan kv mutkaan, mutta kilpailujen järjestäjä sanoi että näissä epv kisoissa on klassauksena sijalle pääsy edellytyksenä, ja kun meillä ei vielä niitä ole aloittelijoista ja helpoista niin pitäisi ne ensin hankkia. 

No aloittelija suora kaahattiin n. neljässä sekunnissa :DD ja sijoituimme ensimmäiseksi. Helpossa mutkassa teimme nollaradan ja olimme kakkosia. Vinkikin pärjäsi aloittelijoissa hienosti ja pääsi kolmanneksi! :D Se teki molemmissa luokissa nollaradat! Hurjaa kehitystä pieneltä pörrökasalta :)

(c) Minea

(c)Minea

(c)Minea

(c)Minea

Osallistuttiin Piituksen kanssa myös korkeushyppy kisaan ja pääsimme huimaan 50cm:in :D Emme ole ikinä ennen hyppineet korkeutta, ja olin hämmästynyt että näinkin hyvin meni! Kisa aloitettiin 30cm:stä ja taitavin kani taisi hypätä jopa 75cm asti. Suomen ennätys on tänävuonna huimat 95cm! :D 

Puotiharjussa oli sitten ensimmäisen kv suoran vuoro. Ensimmäinen kierros meni neljällä (?) virheellä, ja toinen kierros hyvällä vauhdilla vain yhdellä! :D Uskomatonta että saatiin siis jo ensimmäinen klassaus. Pelottavaa jos Piitus nyt kaahailee näitä ratoja tähän tahtiin niin ollaan kohta jo vaikeassa, enkä minä ole sinne viellä valmis ::D Se on kyllä jännä ettei Piitusta tunnu väsyttävän tippaakaan kaksipäiväiset kisat :) Nytkin se mennä rymistelee rappusia ylös alas, kun ei tiedä ollakko yläkerrassa mun seurana, vai alakerrassa muun perheen luona :D Toivottavasti poju rauhottuu kun saa iltapalaa! 

Tästä postauksesta tulikin hirmu pitkä. Toivottavasti jaksatte lukea! :)

Harmaita hiuksia ja herkuttelua

Kauan minä maltoinkin olla kirjoittelematta tänne :D
Tänään olen korjaillut Piituksen häkkiä kestävämmäksi. Se siis tuli eilen häkin ovesta yli (se oli siis 90cm korkea) juuri kun Ella ja Eetu kirmailivat yläkerran aulassa. Itse olin omassa huoneessani kirjoittamassa eilistä blogia, kanihuoneen viereisessä huoneessa. Ihmettelin kauheaa häkkien ryminää joka alkoi kuulua, ja kun juoksin katsomaan. Piitus oli juuri päässyt häkistään ulos ja juoksi kohti aulaa. Mitään ei onneksi kerinnyt tapahtumaan kun sain sen niin vikkelästi kiinni. Eetu sen kerkesi nähdä vilaukselta ja aloitti ruikkimis-hyppimis-seremoniansa :DD Laitoin Piituksen takaisin häkkiin jotta näkisin miten se sieltä tuli ulos. Se loikkasi samantien häkin oveen kuin mikäkin hämähäkki, alkoi kiivetä häkin ovea pitkin ylös ja sitten hyppäsi oven yli kavuttuaan tarpeeksi korkealle. Ihmettelin hädissäni hetken että minne ihmeeseen minä sen kanin tunkisin yöksi, ellen saa sitä pysymään omassa häkissään. Mutta muistin sitten, että ulkohäkkien rakentamisesta jäi yksi komppariaita yli. Kävin sen hakemassa ja kiinnitin oviaukon yläpuolelle. Toivottavasti durasel-herra pysyy nyt 140cm korkeassa häkissä jossa on 160cm korkea ovi. Kai sille pitää kehitellä jonkinlainen kuutiohäkki jossa on katto.

Häkki on sotkuinen ja hieman epämääräisen näköinen :D

Kuvat ovat hieman huonolaatuisia sillä kuvasin ne kännykän kameralla. Ehkä niistä saa kuitenkin käsityksen kuinka korkea häkki on. Tuo puoli jossa näkyy ruokakuppeja lattialla ja pahvitunneli on Eetun ja Ellan.

Tässä näkyy Piituksen häkin oven lukkoviritelmät. 

1) Pitää häkin yläosan ja oven yhdessä

2) Pitää oven kiinni ylhäältä

3) Alhaalla on viellä pikku lukko ettei ovea saa työnnetyksi auki sieltä

Ellan ja Eetun häkin oven pitää kiinni vain yksi hiusklipsu :D 

Jei! Vihdoin sain ilmoitettua Niilon ja minut uudestaan agilityyn :) Voi että odotan jo innoissani! Olimme silloin pari vuotta sitten alittelija ryhmässä ja Niilo oppi todella nopeasti. Saas nähdä kuinka hyvin kaikki oppi on meillä viellä muistissa. Nyt menemme siis alkeisjatko -ryhmään. Pitää alkaa treenata ohjausliikkeitä ja käskyjä sillä tunnit alkavat jo elokuussa :D

Tässä samalla kun kirjoittelen niin hörpsin ihanaa lattejuomaa. Se on varmasti super terveellinen kera kinuskin ja kermavaahdon ;DD

Nami nami <3

Tähän loppuun viellä video jonka innostuin aamupäivällä väkertämään pienistä otuksistani :))