Me olimme viime viikon viikonlopun koiravahteina vahtimassa ihania isovillakoiria Naavaa ja Liiaa, jotka siis ovat appivanhempieni koiruuksia. Oli melkoinen lauma kasassa kun Neeralla oli kutinaoireilun vuoksi lääkekuuri ja käytössä töttörö ja Naava alkaa olla viimeisillään tiinenä 😄 Onneksi talo on iso ja saatiin jaettua koirat eri tiloihin niin saivat pömppämassu sekä toipilas lepäillä rauhassa.
Säät on alkaneet viilemään nyt kunnolla ja talvi tuoksuu ilmassa ⛄ Nyt on Halloween viikonloppu ja me aiomme "juhlistaa" sitä viltin alta tuoksukynttilöistä nauttien. Minä myös valmistaudun ensiviikkoon kun pääsen piiiiitkän sairasloman jälkeen taas aloittamaan työt!
Jalkani alkaa olla jo kävelykunnossa ja hissun kissun olen aloitellut lenkkeilyn. Jalka on iltaisin vielä kunnon paksukainen turvonnut pönäkkä ja kaipaa lepoa, mutta hurjasti on mennyt paremmaksi suhteellisen lyhyessä ajassa.
ohukainen ja paksukainen |
Olen ollut ihan älyttömän kiitollinen sairaslomajaksoni aikana että me asumme täällä maalla ja että meillä on nämä mitä rakkaimmat eläimet tuomassa päiviin sisältöä. Toipuminen on ollut hidasta ja suuri työmaa, ja se on vieläkin kesken. Tuntuu että siitä pääsee "eroon" tai sen unohtaa aina ajoittain kun eläimet vievät ajatukset ihan muualle ja tarvitsevat minua, vaikka olenkin vähän heikommassa hapessa 😄💕 Maalla meidän on ollut hyvä hengittää ja olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti