Heippa taas pitkästä aikaa. On kulunut melkein viikko siitä kun viimeksi blogiani kirjoittelin. Viime viikko meni minun osaltani pääkivun ja niskasäryn kourissa. Koneen ääreen en siis viitsinyt istahtaa, kun näkökykykin oli hieman heikonpuoleinen. Piitus päätti tehdä viime viikon keskiviikko iltana katoamistempun ulkohäkistä. En vieläkään tiedä tarkkaan mistä minikolosesta se itsensä pihalle tunki, mutta kaikki pienetkin raot on nyt tukittu. Me olimme keskiviikkona Roopen kanssa Vantaan asuntomessuilla, ja ennen lähtöä vein kanit pihalle nauttimaan lämpimästä säästä. Kun tulimme kuuden aikaan takaisin kotiin, kanit olivat tallella omissa häkeissään. Noin puolen tunnin kuluttua alkoi satamaan ja lähdin kaneja hakemaan sisälle. Eetu oli tallella, mutta Piituksen aitaus oli tyhjä. Otin Eetun kainalooni ja vein sisälle sateensuojaan. Etsimme Roopen kanssa Piitusta n. 45min ympäri pihaa, mutta sitä ei löytynyt mistään. Roope päätti ottaa pyörän ja lähti katselemaan tieltä josko se olisi kauhuissaan juossut naapurien pihalle sadetta karkuun. Olin juuri murtumaisillani surusta ja epätoivosta, kun näin sen hörökorvat varastomme ovelta. Piitus oli ilmeisesti paennut sadetta sinne, ja luultavasti naureskeli partaansa kun me paniikissa juostiin vesisateessa etsien ja huudellen sen perään.
Loppu hyvin kaikki hyvin! Tosiaan toivon että häkki nyt rautalanka varmistusten jälkeen olisi kestävä ja Piitus pysyisi siellä. Olisi ikävää pitää sitä kokoajan sisällä, varsinkin nyt kun kesä näyttää vihdoin saapuneen. Naapuriimme muutti viime kuussa uusi perhe, ja heillä on faaraokoiraa muistuttava koira (en tiedä yhtään mitä rtua se on) ja eilen omistaja sanoi että koira on opetettu metsästämään jäniksiä ja kaneja. Ovat käyneet siis ihan sellaisia metsästys kursseja :S Nyt on kyllä Piituksen syytä pysyä häkissä, ettei mene parempiin suihin kani parka.
Ihanat pojut <3
Eetu on voinut todellä hyvin siihen nähden että on asunut nyt yhtäkkiä yksin, ilman Ellaa. Tai kyllä se haistaa ja kuulee piituksen, mutta ne eivät näe toisiaan sillä häkkien välissä on puulevyt. Eetulle on onneksi maistunut hyvin ruoka ja herkut, ja se on todella pirteä. Pelkäsin alussa sitä että se lopettaisi syömisen surressaan Ellaa sillä se on ollut aina nirso ruuan suhteen. Eetu sai kirmailla koko viikonlopun vapaana, kun me olimme Piituksen kanssa Ypäjällä kisailemassa. Meillä on yläkerran aula täynnä kanivirikkeitä, ja siitä on tullutkin kanien touhunurkkaus. Siellä on pitkä kissoille tarkoitettu rapiseva putki, pahvimökki, epämääräisen muotoinen pahviviritys pureskeltavaksi ja lisäksi muita leluja joita kanit tukkäävät heitellä. Piitus ja Eetu ovat vähentäneet ruikkimista nyt kun viehättäviä naaraskanin tuoksuja ei enään paljoa ole. Olen siitä kyllä mielissäni, sillä Eetu on aina ollut todella kova merkkailemaan reviiriään.
Kuvia asuntomessuilta
Tämä lastenhuoneen sänkypuumaja oli aivan ihana mielestäni!
Tällainen korisohva olisi ihana laittaa mökkimme laiturille :)
Tämä oli ehdoton suosikki makuuhuone! Sisustus oli ihana
Me olimme tänä viikonloppuna siis ypäjällä kisoissa Piituksen ja Roopen kanssa, ja lauantaina Vincent-pupu, Minea sekä Joonas olivat myös mukana. Kisat järjestettiin ponien kuninkuusravien yhteydessä, ja hulinaa oli melkoisesti. Kanikisat olivat raviradan sisällä, joten vessoihin ei päässyt slloin kun lähdöt olivat käynnissä. Tapaturmia ja heppakarkaamisia tapahtui sunnuntaina. Ilmeisesti jotain vähän vakavampaakin tapahtui juuri kun yhden luokan kilpailijoita esiteltiin. Paikalla ollut ambulanssi lähti pillit huutaen sairaalaa kohti. Kisat jouduttiin keskeyttämään hetkeksi, ja karkuteillä ollut hevonen saatiin kiinni. Toivottavasti mitään vakavampaa ei käynyt ja kuski pääsee pian kotiin sairaalasta.
Piituksen kisat sujuivat todella hienosti ja poju yllätti minut kyllä täysin! Se hyppäsi lauantaina helpon mutkan ensimmäisellä kierroksella neljällä virheellä, mutta toisella kierroksella niitä tuli vain yksi. Piitus taisi suorittaa radan kaikkein nopeimmalla ajalla, ja se riittikin toiseen sijaan! :)
Sunnuntaina poju hyppäsi molemmilla kerroilla hyvin, vain yhdellä virheellä. Jälkimmäisellä kierroksella se oli hurjan nopea ja rata juostiin yhdessätoista sekunnissa läpi. Se riitti kolmanteen sijaan! Me saimme siis kaksi klassausta viikonlopun aikana :) On tosi outoa. Vastahan me olimme ekoissa kisoissa ja katselin kauhuissani KV radan isoja esteitä. Ne radatkaan eivät ole enään kaukana :D
Tein kaikille kauniit iloiset nassut :D Ei tule kenellekkään paha mieli, jos näkyvät netissä sitä itse haluamatta.
Pieni vaavi koisailee hälystä ja metelistä välittämättä :) <3
Talutusratsastuksessa oli ihana iso shire heppa. Sen kyytiin pääsi 2€:lla.
Kuvia en kisoista ole vielä saanut, mutta videon kerkesin jo väkertämään. Videon loppupäässä on kaikki Piituksen kisaradat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti