Näytetään tekstit, joissa on tunniste Niilo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Niilo. Näytä kaikki tekstit

lauantai 27. helmikuuta 2016

Melkein lomalla

Hiihtoloma viikko alkaa olla kohta jo eteläsuomessa asuvilla ohi. Itselläni ei perjaatteessa mitään lomaa ollut, sillä verkkokursseja ja itsenäistä opiskelua riittää. Olen kuitenkin kerennyt vierailemaan kotona porukoiden luona viime viikonlopun yli, ja Taru tuli myös kyläilemään minun luokseni keskiviikkona.

(c) Minea
Viime viikonloppu vietettiin mukavasti palojoella kisaillen ja saatiin avattua tämän vuoden hyppykausi. :) Ne kisat ei tosin mennyt kovinkaan hyvin lauantaina. Piitus oli ihan ihmeissään että mitä pitää tehdä ja mihin mennä. Hyppyintoa sillä ei juurikaan ollut ja eka kierros madeltiin niin, että piti keskeyttää kun aika loppui. Se taisi olla meillä ensimmäinen kerta kun nin kävi. :D Toinen kierros lähti paremmin käyntiin ja Piitus vaikutti todella pirteältä. Ekalla esteellä se meni esteen läpi ja hölmönä säikähti puomeja jotka matkustivat parin loikan ajan sen selässä. Se sitten sai hepulikohtauksen ja juoksi jo ylitetyn esteen ohi sen toiselle puolelle. Siitä siis tuli väärä rata ja suoritukse hylkäys :D Jatkettiin kuitenkin rata loppuun, ja hienoja loikkia herralta tulikin :)

Puomi taisi olla Piituksen mielestä ihan väärässä paikassa ;DD (c) Minea
Sunnuntaina onneksi sujui hieman paremmin ja Piitus hyppäsi hyviä hyppyjä aina silloin kuin halusi hypätä. Tavoitteena oli että saataisiin jonkin sortin tulos ja päästäisiin maaliin ennen kuin aika loppuu. Mentiin siis toka kierros neljällä virheellä, joista vain yksi tiputettiin (tai mentiin tykinkuulana läpi ;D) ja kolme kierrettiin hyppyhaluttomuuden takia. En kyllä ymmärrä että mikä sielä kisoissa kaneja häiritsi, sillä lauantaina tuli yhteensä kaikista luokista vain kolme puhdasta rataa ja sunnuntaina kahdeksan. Minusta tämä kuulostaa hirmu vähältä ja kertoo paljon joko radan vaikeudesta tai pupusten hyppyhaluttomuudesta (mä veikkaan jälkimmäistä sillä radat oli suhteellisen helpot) :D


Kotona ollessani kävin Niilon kanssa paljon lenkkeilemässä ja sain otettua hyviä kuvia lumikuonosta. Kameraa on tullut kivasti käytettyä ja testailtua. En vai saa otettua liikkuvasta kohteesta tarkkoja kuvia :( Sitä pitää siis treenailla, ja ehkä jossain vaiheessa hankkia sellainen objektiivi joka sopisi paremmin siihen tarkoitukseen ja saisi kuvista tarkkoja.


Pikku Eetun kirmailuhetkeä kuvailin myös tuossa viikolla, kun se viiletti sängyllä iloisesti hyppien. On se kyllä vielä mukavan energinen touhottaja vaikka onkin jo yli seitsemän vuotias :)




Lutunen <33
Kurkistus
Väsy yllätti ja pikku-pappa tuli hakemaan rapsutuksia :)

Tässä yksi päivä mietiskelin että olenko vähän innokas ostamaan yrttiseoksia pupuille :D Yksi pussi tuli viikolla tyhjäksi ja huomasin että hyllyssähän on niitä vielä neljä jäljellä. Ostin riihimäen unelmalemmikeistä tuollaista kuivattua vadelmanlehteä pussillisen joka maksoi vain 2,50€. Pussissa on myös pieniä pätkiä vadelman oksia ja puput ovat olleet niistä todella innoissaan. Eetukin jopa tykkää!




maanantai 27. heinäkuuta 2015

Särkänniemeen, särkänniemeen!

Huh.... viikonloppu takanapäin. Olen aaaaaaivan poikki. Tänään oli ihanien kaksos-serkkujeni rippijuhlat. Ne alkoivat kahdelta kirkossa, jonka jälkeen sitten lähdimme heille kotiin. Olin koko juhlien ajan auttamassa keittiössä tiskeissä, kakkujen ja muiden tarjottavien laitossa, juomien kaatamisessa, sekä lisäksi hoidin kaikki kukkaset maljakkoihin ja olin valokuvavastaava :D Ei käynyt missään vaiheessa juhlat tylsäksi ja sain juosta ja häärätä oikein kunnolla. Vieraita juhlissa oli ainakin 60 henkilöä ja tarjottavaa oli paljon! Nyt olen aivan täynnä kakkua ja muitakin herkkuja.




Rippijuhlissa oli päällä vanha peruskoulun valmistujaisiin ostettu mekko. Viellä mahtui :D  
Tulin juuri hetki sitten niilon kanssa lenkiltä lähimetsästä. Kävimme lentokentällä heittelemässä palloa ja innostuin napsimaan siitä pari kuvaa. Pieni Nipa-Napa oli ihan innoissaan vietettyään päivän yksin kotona koko perheen ollessa juhlimassa.





















Eilen, eli lauantaina olin Roopen kanssa Tampereella särkänniemessä. Oli todella kiva reissu, ja pitkästä aikaa ihanan lämmin päivä! Lähdimme aamulla 10.13 junalla kohti Tamperetta ja saavuimme sinne puoli kahdentoista aikoihin. Bussimatka asemalta oli onneksi ilmainen. Bussit liikkuivat aseman ja särkkiksen väliä 10 min välein, joten asemalla ei tarvinnut kauaa kököttää. Särkkis oli aivan tulvillaan ihmisiä eikä mikään ihme, kun oli kesän yksi harvoista lämpimistä päivistä. Joka laitteeseen piti jonottaa noin puoli tuntia, eikä me päivän aikana keritty kiertää kun kerran kaikki "hurjat" laitteet läpi. Joissakin laitteiden jonoissa oli kamalaa seistä ja odottaa omaa vuoroa. Aurinko nimittäin porotti ja paahtoi keskellä asfalttiaukiota todella kuumasti. Kävimme myös delfinaariossa ihastelemassa delfiinejä. Olen kyllä iloinen ettei delfiinejä enään oteta sinne noiden nykyisten kuoltua. On niillä niin pienet tilat.










Vähän kuvia Särkänniemen eläimistä :) Se eläinpuoli oli pienentynyt hurjasti siitä kun viimeksi siellä kävin. Olisin halunnut nähdä sen ihanan ison kaniaitauksen, jossa kaneilla oli pienet minitalot pesäkoppeinaan :D 


Koirista en saanut kunnon kuvia kun olivat niin liikkuvia tapauksia. 

Minä en tykännyt yhtään tästä särkännimen koiranpentu jutusta. Aitauksessa oli kaksi sekarotuista koiranpentua, jotka otettiin sinne luovutusikäisinä, eli kahdeksan viikon iässä. Pentuja pidetään Särkkiksessä ihmisten ihailtavana kuusi viikkoa kerrallaan, ja sen jälkeen vanhoille pennuille etsitään uudet kodit ja tilalle ostetaan uusia pentuja. Nähtävillä on siis koko kesän ajan erilaisia pentuja. 
Mutta tuo kuusi viikkoa luovutusiän jälkeen on minusta todella tärkeää aikaa tutustuttaa pentu talon tavoille, aloittaa sisäsiistiksi kouluttaminen ja remmissä kulkeminen, opettaa kaulapannan laitto ym ja näyttää maailmaa (tietenkin rokotukset huomioiden). On jotenkin tyhmää, että pennun ensimmäinen seikkailu poissa emän luota, on viettää viikkoja särkänniemessä ihmisten tollotettavana. Eikä pentujen häkki ollut minusta kummoinen paikka leikkiä ja touhuta. Itse en haluaisi ostaa pentua joka on viettänyt vauva-aikansa särkänniemessä vailla koulutusta ja kuria.

Lähitulevaisuuden postauksessa (ensi viikon aikana) kerron hämmingistä jonka Piitus sai äsken tätä postausta kirjoitellessani aikaiseksi :D Nyt on pakko päästä nukkumaan. Öitä kaikki yökyöpelit!