Jee! Kerkesin sittenkin postailemaan :D Lupasin aikaisemmin tänään Veuhujen IG:ssä että illemmalla olisi luvassa blogitekstiä, ja pelkäsin jo että joudun perumaan luvatun, mutta en sittenkään. Kylläkai tämä on vielä se "hieman illemmalla"? ;D
Tänään, tai oikeastaan viimeyönä tuli Veuhujen tilille huimat 300 seuraajaa, ja nyt jo päivän aikana on tullut yhdeksän lisää! Huimaa! :D Ihan hassua että meitä seuraillaan niin paljon siellä. Sain myös ihania kommentteja uusimpaan kuvaan jossa hehkutan juurikin tuota seuraajien määrää. Kiitos siis kaikille ihanuuksille kun jaksoitte kertoa tilin hyvät ja huonot puolet! <3
Tässä hetki sitten innostuin tuunailemaan oksilla Windyn ja weetin huonetta ja siitä tuli pariksi tunniksi ihana pieni viidakko. Nopeasti se kuitenkin tuli syödyksi ja tuhotuksi, mutta olipahan kaninkuvatuksilla hetken aikaa jotain eksoottista tekemistä :D
Piituksen kanssa käytiin tämänviikon torstaina eläinlääkärissä, ja siellä herralle tehtiin viimein kastraatio. Operaation piti kestää heräämisineen n. tunnin, mutta Piitus nukkuikin puolitoista tuntia siihen päälle. Vähän siinä meinasi hätä tulla kun oli aivan raukea ja vetelä vielä kahden tunnin päästä leikkaukseen jättämisen jälkeen. Onneksi se lopulta alkoi heräilemään ja söi kädestäni rusinan kun kannattelin raasun päätä. Kotiin päästiin lähtemään vasta viiden aikoihin, vaikka piti päästä jo kolmelta. Lääkärit halusivat odottaa että se sai syötyä jotain ja että se pystyi itse kannattelemaan päätään. Rusinan syönnin jälkeen poju alkoikin virkoamaan ja päästiin hyvillä mielin kotimatkalle.
Toipuminen on sujunut suht hyvin. Tänään loppui vatsan/suolistontoimintalääkitys, mutta kipulääkettä jatkan varmaan huomiseen. Piitus nuolee ja kiinnittää paljon huomiota leikkausjälkiin, ja toisesta haavasta on hieman nyt vuotanut vaaleaa märkää. Lääkärissä sanottiin että haava saattaa erittää kuivumisen yhteydessä hieman, mutta jos kani alkaa repimään haavaa niin että se aukeaa, on tietenkin mentävä kiireenvilkkaa sinne. Tuntuu että huolehdin tästä nyt ihan hirmu paljon. Ahdistaa jättää Piitus aina yöksi yksin, sillä pelkään sen repivän haavat auki ja sitten vuotavan kuiviin minun tyytyväisesti nukkuessa! :0 On todella ikävää kun kaneille ei saa kauluria. Ahdstaa kun toinen pääsee kokoajan nuolemaan ja tökkimään haavojaan... :S
Eetun kanssa tämä oli paljon helpompaa. Se ei muistaakseeni kiinnittänyt haavoihin mitään huomioita, ja ne paranivat hetkessä. Toivotaan että tämä minun stressailuni olisi turhaa :D
Juhannus me vietettiin perheen kanssa mökillä ja Piitus pääsi mukaan nauttimaan maalaisilmasta. Kaikille pupuille ei ole majoituspaikkoja mökillä ainakaan toistaiseksi, joten jätin siis Eetun ja Windyn kotio ihanan Minean hellaan huomaan :) Oli kyllä niin mukavaa olla reissussa kun tiesi että kanit ovat loistavassa hoivassa, eikä tarvinnut miettiä ollenkaan, että miten ne mahtavat kotona pärjäillä.
Tuunasin mökin vessaan WC-paperitelineen. Siitä tuli mielestäni ihanan kesäinen ja pirteä :)
Toivottavasti myös sinun juhannuksesi on sujunut hyvin :)
Kirjoittelen taas pian!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti