maanantai 4. tammikuuta 2016

Masokisti

Joulupyhien jälkeen lähdin aamulla töihin kuudeksi. Ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun Eetu muutti huoneeseeni vielä asuessani kotona, unohdin huoneeni oven auki epähuomiossa. (Piitus siis asuu viereisessä huoneessa oven takana ettei poikien reitit vahingossakaan kohtaa) Päivällä sitten ruokatunnille mennessä huomasin että pikkusiskoni Taru oli laittanut viestiä. Puhelimessa näkyi siitä vain tämän verran: "Piitus on murtautunut ulos häkistään ja juossut sun huoneeseen. Se ja Eetu on tapellut....". Olin ihan kauhuissani enkä uskaltanut avata puhelintani ja lukea viestiä loppuun. Olin aivan varma että Piitus on tehnyt jotain kamalaa pienelle Eetu raukalle. Se on jo niin vanha pieni pappa ettei varmana olisi pärjännyt ison Piitus-röhkön kynsissä. Lopulta uskalsin lukea viestin loppuun, ja siinä Taru sanoi että Piituksen naama on täynnä vekkejä, ja verta on tullut jonkin verran. Silmät punttavat ja rähmivät paljon ja karvatuppoja lähtee. Eetulta Taru ei ollut löytänyt mitään. Ainoastaan Piitus oli ripuloinut sen naamaan, mutta naarmuja ja ruhjeita ei ollut yhtäkään. Tarkistin Eetun kotiin päästyäni perin pohjin ja se oli loistokunnossa. Pieni pappa oli siis pitänyt kunnolla puoliaan ja antanut Piitukselle kunnolla pataan :D

Putsasin Piituksen vuotavat silmät ja kaikki naaman haavat huolelliseti. Totesin ettei sitä tarvitse viedä tikattavaks/liimattavaksi sillä haavat olivat jo parissa tunnissa tyrehtyneet. Silmät huolestuttivat eniten sillä ne olivat vuotavat ja rähmäiset. Silmänurkissa li myös pieniä haavoja ja ruhjeita. Ne kuitenkn rauhottuivat illan aikana kun niitä aikaajoin huuhtelin viileällä vedellä ja pyyhin märällä papreilla.
Seuraavana aamuna ne olivat jo paremman näköiset eikä enään vuotaneet.

Nyt viikon päästä

Kohtauksen jälkeen




















Naurattaa kyllä että Eetu yli 7-vuotiaana pienenä hermeliininä saa annettua hieman yli vuoden vanhalle vetreälle kanille kuonoon noin pahasti :D Parempi toki näin. Luulisi silti Piituksen jo älyävän ettei se voi työntää nenäänsä ihan joka paikkaan, sillä Ellaltakin se sai aina turpiinsa jos liian lähelle pääsi. Toivottavasti Piituksen naama ei jää kovin arpiseksi ja ruhjeiseksi. Se on vielläkin tosi karun näköinen, mutta parantunut alle viikossa hurjasti.


Silmakulmat ovat onneksi parantuneet myös hyvin eikä itse silmässä ole enään yhtään punoitusta. Vähän pientä rupea näkyy  vasemman silmän yläkulmassa ja oikean alakulmassa. 


Toivottavasti näitä välikohtauksia Eetun ja Piituksen välillä ei tule enään yhtäkään. Piituksen asumus on uudessa kodissa vaihtunut tehdashäkkiin. Toivon että se saa pidettyä villipedon sisäpuolellaan minun ollessa poissa kotoa. Muuten Piitus saa kirmailla olohuone/keittiö tilassa vapaana. Eetu on saanut valloittaa makuuhuoneen taas itselleen :) 




2 kommenttia: